Lauantaina olisi taas edessä TOKO-koe. Saa nähdä saanko kasattua itseäni, vai haetaanko taas yksi nolla lisää :D Sunnuntaina korkataankin sitten valioluokka Hyvinkäällä!
maanantai 12. syyskuuta 2016
Porvoo KR
Lyhyt selostus eiliseltä. Oltiin siis Porvoon KR-näyttelyssä, jonne saapui paikalle vain 7 tolleria, kyllä nyt on kato käynyt näyttelykehissä! Tollerit arvosteli ruotsalainen Hans Rosenberg. Meillä oli myös aivan yllättäen harjoitusarvostelijana Vesa Lehtonen, joka oli jo aikaisemmin Orivedellä seuraamassa arvostelua. Peppi esiintyi kivasti, ei possuilua tänään oikeastaan ollenkaan. 7 koirasta vain Peppi ja Kaapo saivat SA:n, joten ne olivat automaattisesti paras uros ja - narttu. Roppikehässä Kaapo vei tällä kertaa voiton. Hauska sattuma, sillä kaksi vuotta sitten Porvoossa Kaapo oli myös ROP ja Peppi VSP ja viime näyttelyssä toisin päin! Kiitos seurasta kaikille :)
Lauantaina olisi taas edessä TOKO-koe. Saa nähdä saanko kasattua itseäni, vai haetaanko taas yksi nolla lisää :D Sunnuntaina korkataankin sitten valioluokka Hyvinkäällä!
Lauantaina olisi taas edessä TOKO-koe. Saa nähdä saanko kasattua itseäni, vai haetaanko taas yksi nolla lisää :D Sunnuntaina korkataankin sitten valioluokka Hyvinkäällä!
torstai 8. syyskuuta 2016
Onnistumisia ja epäonnistumisia
Viime viikonloppu vierähti Mejän parissa Oriveden Päijälässä, jossa järjestettiin Pirkan Nuuskujen koe sekä Pohjois-Hämeen kennelpiirin piirimestaruuskoe. Lauantaina vedettiin jälkiä hyvässä säässä ja hyvässä tunnelmassa, Nuuskujen kokeissa on aina ihan huippuhyvä ilmapiiri, mikä on todella ihanaa, varsinkin kun on vielä melko noviisi näissä hommissa.
Sunnuntai ei valjennutkaan niin kauniina päivänä, vettä tuli oikeastaan koko päivän. Siinä kohtaa ajattelin, että käy muuten sitten ihan samanlailla kuin edellisessä kokeessa, jossa sään ja Pepin kokemattomuuden vuoksi se nolla saatiin. Itse olimme tehneet jäljen nro 3 ja arpaonni suosi meitä, sillä saatiin siitä heti seuraava jälki. Kävin siis ensin opastamassa ja sitten omalle jäljelle. Olin jo aivan litimärkä opaskierroksen jälkeen, mutta koska ilma oli muuten lämmin, ei se menoa haitannut, ja eipä ainakaan ollut hirvikärpäsiä lentelemässä päin näköä! Sitten tuli meidän vuoro ja otin Pepin ulos autosta. Se tiesi heti, mitä mennään tekemään. Sain valjaat sen päälle ja se alkoi samantien nuuskutella pitkin maata häntä viuhtoen. Tuomarimme Karlakin sanoi ennen jäljelle pääsyä, että onpa kiva nähdä noin innokas koira. Sitten päästiin alkumakaukselle ja näytin Pepille jäljen. Se tutki makauksen hyvin ja lähti etenemään jälkitarkasti maavainua käyttäen. Vauhtikin tuntui oikein sopivalta, sitä oli tullut lisää sitten viime kokeen. Joitakin rengastuksia ja pistoja se teki, mutta palasi aina itsenäisesti takaisin jäljelle. Toisen osuuden lopulla Peppi näki metsässä todella epäilyttävän näköisen pystyssä olevan kannon, jolle se vähän puhisi, mutta minun oikea-aikainen "mene vaan" sai sen jatkamaan matkaa. Kulmat Peppi meni tarkasti, joskin toinen kulma hieman hätäisesti yli kulkemalla. Kolmannella osuudella Peppi vaihtoi maavainun ilmavainuun oikeastaan ensimmäistä kertaa koskaan jäljellä. Minua jännitti koko ajan, että riittääköhän aika tälläkään kertaa, sillä ajankulua on todella vaikea arvioida metsässä ollessa. Eteneminen ripeytyi hieman ja aloin elätellä toiveita, että tässähän voisi käydä hyvin. Muutamia pistoja kolmososuudellakin tuli, mutta lopulta pääsimme sorkalle ja tuomari kiitti meitä, minkä jälkeen palkitsin Pepin isoilla kehuilla! Peppi yritti nostaa vielä sorkkaa ylös, mutta se oli sen verran isompi, kuin meidän peuransorkat, ettei se sieltä noussut. Kokeen jälkeen tuomari kehui vielä, että Peppi on ottanut vuodessa huiman harppauksen ja että nyt tässä on tekemisen meininkiä! Sama tuomari arvosteli siis Pepin sen ensimmäisessä kokeessa vuosi sitten lokakuussa. Kun pääsimme pois metsästä, äiti oli siellä vastassa ja ihmetteli, kuinka nopeita olimme olleet, kuulemma vain noin puoli tuntia oli kulunut! Siinä kohtaa arvasin tietysti, että kyllähän sieltä ykkönen on tulossa, enkä meinannut pysyä housuissani, Mejässä kun on tapana, että tuloksista ei puhuta, ennen kuin koeselostukset on luettu ääneen. Sitten saunaan, syömään ja odottelemaan tuloksia. Kuuden maissa saimme kuulla tulokset ja ykkönenhän sieltä napsahti 43 pisteellä! Olimme vielä luokan jaetulla 2. sijalla. Ensi vuonna saammekin sitten startata voittajaluokassa!
Eilen keskiviikkona olimme sitten TOKO-kokeessa. Minua alkoi jännittää jo kotona samana iltapäivänä ja koepaikalla päästyämme jännitys vaan yltyi. Peppi tietysti vaistosi sen, eikä siten ollut kyllä ihan oma itsensä. Lisäksi minä törttöilin heti ensimmäisessä liikkeessä, kun unohdin ennen liikkeen alkua, mikä liike on tulossa. Luoksetulossa meinasin jättää Pepin istumaan, seuraamisessa käännyin vasemman sijasta oikealle ja kaukokäskyissä meinasin jättää Pepin taas istumaan. Lisäksi unohdin kääntyä aina merkityillä tötteröillä, joten liikkurin täytyi aina sanoa "matka riittää"... Että voi ihminen olla pihalla! :D Mutta meni totaalisesti jännityksen piikkiin kaikki. Ja tästähän jo varmaan arvaakin, että nollahan sieltä napsahti ja todella surkeilla pisteillä, oikea pohjanoteeraus! Ainoat liikkeet, joista saimme pisteitä oli luoksetulo (9), seuraaminen (7), estehyppy (8 ½), kauko-ohjaus (5) ja kokonaisvaikutus (7 ½). Lopuissa liikkeissä joko minä törttöilin, tai Peppi keksi jotain metkuja :D Paikkaistumisessa Peppi meni puolen minuutin jälkeen maahan, liikkeestä seisomisessa ei pysähtynyt ekasta käskystä ja toisesta meni ensin istumaan ja sitten maahan, liikkeestä istumisessa pysähtyi ensin seisomaan, mutta kun käännyin takaisin, oli mennyt maahan, ruudussa ei päätynyt lähellekään ruutua, noutamisessa varasti ja merkinkierrossa eteni vain kaksi metriä ja jäi seisomaan, minkä jälkeen näytin kädellä suunnan ja liikahdin vahingossa samalla, jolloin meni nollille... Eli sellainen koe tällä kertaa. Kyllä otti päähän, kun itse meni pilaamaan koko suorituksen! Se, jos koira törttöilee, lähinnä vaan naurattaa :D Illalla, kun pääsin kotiin, jännitys ilmeisesti laukesi, sillä minulla alkoi kamala päänsärky ja oksetus. Täytyy vissiin ruveta treenaamaan tuota henkistä puolta enemmän ja järjestää enemmän kokeenomaisia treenejä ihan minun itsenikin vuoksi. Koirakin niitä toki tarvitsee, mutta tällä hetkellä isoin ongelma on kyllä minun jännittämiseni. Reilun viikon päästä mennäänkin sitten jo uuteen kokeeseen, saa nähdä kuinka siellä käy.
Sunnuntai ei valjennutkaan niin kauniina päivänä, vettä tuli oikeastaan koko päivän. Siinä kohtaa ajattelin, että käy muuten sitten ihan samanlailla kuin edellisessä kokeessa, jossa sään ja Pepin kokemattomuuden vuoksi se nolla saatiin. Itse olimme tehneet jäljen nro 3 ja arpaonni suosi meitä, sillä saatiin siitä heti seuraava jälki. Kävin siis ensin opastamassa ja sitten omalle jäljelle. Olin jo aivan litimärkä opaskierroksen jälkeen, mutta koska ilma oli muuten lämmin, ei se menoa haitannut, ja eipä ainakaan ollut hirvikärpäsiä lentelemässä päin näköä! Sitten tuli meidän vuoro ja otin Pepin ulos autosta. Se tiesi heti, mitä mennään tekemään. Sain valjaat sen päälle ja se alkoi samantien nuuskutella pitkin maata häntä viuhtoen. Tuomarimme Karlakin sanoi ennen jäljelle pääsyä, että onpa kiva nähdä noin innokas koira. Sitten päästiin alkumakaukselle ja näytin Pepille jäljen. Se tutki makauksen hyvin ja lähti etenemään jälkitarkasti maavainua käyttäen. Vauhtikin tuntui oikein sopivalta, sitä oli tullut lisää sitten viime kokeen. Joitakin rengastuksia ja pistoja se teki, mutta palasi aina itsenäisesti takaisin jäljelle. Toisen osuuden lopulla Peppi näki metsässä todella epäilyttävän näköisen pystyssä olevan kannon, jolle se vähän puhisi, mutta minun oikea-aikainen "mene vaan" sai sen jatkamaan matkaa. Kulmat Peppi meni tarkasti, joskin toinen kulma hieman hätäisesti yli kulkemalla. Kolmannella osuudella Peppi vaihtoi maavainun ilmavainuun oikeastaan ensimmäistä kertaa koskaan jäljellä. Minua jännitti koko ajan, että riittääköhän aika tälläkään kertaa, sillä ajankulua on todella vaikea arvioida metsässä ollessa. Eteneminen ripeytyi hieman ja aloin elätellä toiveita, että tässähän voisi käydä hyvin. Muutamia pistoja kolmososuudellakin tuli, mutta lopulta pääsimme sorkalle ja tuomari kiitti meitä, minkä jälkeen palkitsin Pepin isoilla kehuilla! Peppi yritti nostaa vielä sorkkaa ylös, mutta se oli sen verran isompi, kuin meidän peuransorkat, ettei se sieltä noussut. Kokeen jälkeen tuomari kehui vielä, että Peppi on ottanut vuodessa huiman harppauksen ja että nyt tässä on tekemisen meininkiä! Sama tuomari arvosteli siis Pepin sen ensimmäisessä kokeessa vuosi sitten lokakuussa. Kun pääsimme pois metsästä, äiti oli siellä vastassa ja ihmetteli, kuinka nopeita olimme olleet, kuulemma vain noin puoli tuntia oli kulunut! Siinä kohtaa arvasin tietysti, että kyllähän sieltä ykkönen on tulossa, enkä meinannut pysyä housuissani, Mejässä kun on tapana, että tuloksista ei puhuta, ennen kuin koeselostukset on luettu ääneen. Sitten saunaan, syömään ja odottelemaan tuloksia. Kuuden maissa saimme kuulla tulokset ja ykkönenhän sieltä napsahti 43 pisteellä! Olimme vielä luokan jaetulla 2. sijalla. Ensi vuonna saammekin sitten startata voittajaluokassa!
Eilen keskiviikkona olimme sitten TOKO-kokeessa. Minua alkoi jännittää jo kotona samana iltapäivänä ja koepaikalla päästyämme jännitys vaan yltyi. Peppi tietysti vaistosi sen, eikä siten ollut kyllä ihan oma itsensä. Lisäksi minä törttöilin heti ensimmäisessä liikkeessä, kun unohdin ennen liikkeen alkua, mikä liike on tulossa. Luoksetulossa meinasin jättää Pepin istumaan, seuraamisessa käännyin vasemman sijasta oikealle ja kaukokäskyissä meinasin jättää Pepin taas istumaan. Lisäksi unohdin kääntyä aina merkityillä tötteröillä, joten liikkurin täytyi aina sanoa "matka riittää"... Että voi ihminen olla pihalla! :D Mutta meni totaalisesti jännityksen piikkiin kaikki. Ja tästähän jo varmaan arvaakin, että nollahan sieltä napsahti ja todella surkeilla pisteillä, oikea pohjanoteeraus! Ainoat liikkeet, joista saimme pisteitä oli luoksetulo (9), seuraaminen (7), estehyppy (8 ½), kauko-ohjaus (5) ja kokonaisvaikutus (7 ½). Lopuissa liikkeissä joko minä törttöilin, tai Peppi keksi jotain metkuja :D Paikkaistumisessa Peppi meni puolen minuutin jälkeen maahan, liikkeestä seisomisessa ei pysähtynyt ekasta käskystä ja toisesta meni ensin istumaan ja sitten maahan, liikkeestä istumisessa pysähtyi ensin seisomaan, mutta kun käännyin takaisin, oli mennyt maahan, ruudussa ei päätynyt lähellekään ruutua, noutamisessa varasti ja merkinkierrossa eteni vain kaksi metriä ja jäi seisomaan, minkä jälkeen näytin kädellä suunnan ja liikahdin vahingossa samalla, jolloin meni nollille... Eli sellainen koe tällä kertaa. Kyllä otti päähän, kun itse meni pilaamaan koko suorituksen! Se, jos koira törttöilee, lähinnä vaan naurattaa :D Illalla, kun pääsin kotiin, jännitys ilmeisesti laukesi, sillä minulla alkoi kamala päänsärky ja oksetus. Täytyy vissiin ruveta treenaamaan tuota henkistä puolta enemmän ja järjestää enemmän kokeenomaisia treenejä ihan minun itsenikin vuoksi. Koirakin niitä toki tarvitsee, mutta tällä hetkellä isoin ongelma on kyllä minun jännittämiseni. Reilun viikon päästä mennäänkin sitten jo uuteen kokeeseen, saa nähdä kuinka siellä käy.
keskiviikko 31. elokuuta 2016
Helsinki KR
Viime viikonloppuna olimme Helsingin KR-näyttelyssä, jossa tollerit arvosteli Satu Ylä-Mononen. Peppi pärjännyt nuorempana tällä tuomarilla ja saanut itseasiassa toisen Sertinsä häneltä, joten halusin saada häneltä arvion aikuisesta Peppistä. Paikalla oli yllättävän vähän koiria, vain 12 oli ilmoitettu, joista vain 9 oli paikalla. Näistäkin yksi oli pentu. Kehä alkoi klo 10 aamulla, joten liikenteeseen lähdettiin jo aikaisin, vaikkakin nukuin tunnin pommiin! Mutta mitäpä pienistä, kun ihan hyvin ehdittiin... Ennen kehää koitin saada taas hieman virtaa pois tuosta neidistä, se tuntuu nykyään olevan entistäkin innokkaampi. Peppi esiintyi tosi kivasti sopivalla energialla ja saatiin ERI, niinkuin kaksi muutakin luokassamme ollutta narttua. Vain yksi sai EH:n. Peppi voitti lopulta luokan ja sai luokkansa ainoana SA:n. PN-kehässä vastassa oli ainoastaan KÄY-luokan narttu Siipiveikon Viis Vainusta. Hetki seisottiin ja sitten tuomari pyysi meitä siirtymään kärkeen, kierros ympäri ja Peppi oli PN1, Siipiveikon narttu PN2 ja SERT, jonka myötä siitä tuli Suomen muotovalio! ROP-kehässä meitä vastassa oli Kaapo. Olin jo etukäteen katsellut, että Kaapo esiintyi todella upeasti, joten kun viimeisen kierroksen juostuamme tuomarin ojentaessa meille punakeltaista ruusuketta, olin todella iloisesti yllättynyt ja saatoin hieman hihkaistakin! Peppi sai kivan arvostelun, jonka voi käydä lukemassa taas Tuloksia-välilehden alta. Ryhmäkehä meni läpijuoksuksi, eipä meillä mitään odotuksia sinne ollutkaan, mutta on aina kunnia päästä sinne, pärjäsi sitten tai ei! Täytyy sanoa, että oli ihan mahtava päivä, niin sään, seuran kuin tulostenkin puolesta.
Ensi viikonloppuna menemmekin sitten ihan toisenlaisiin puuhiin, nimittäin saimme paikan Pirkan Nuuskujen MEJÄ-kokeeseen, jee! Pari viikkoa sitten käytiin treenaamassa ja meni kenraalit aika nappiin. Ensi viikolla on myös tiedossa TOKO-koetta ja Porvoon näyttely, eli harrastusten täyteinen syksyn aloitus tulossa!
Ensi viikonloppuna menemmekin sitten ihan toisenlaisiin puuhiin, nimittäin saimme paikan Pirkan Nuuskujen MEJÄ-kokeeseen, jee! Pari viikkoa sitten käytiin treenaamassa ja meni kenraalit aika nappiin. Ensi viikolla on myös tiedossa TOKO-koetta ja Porvoon näyttely, eli harrastusten täyteinen syksyn aloitus tulossa!
tiistai 16. elokuuta 2016
Oulun reissu
Viime perjantaina lähdimme kauan odotetulle reissulle kohti pohjoista Toller Show'hun ja Oulu KV:seen. Ensin tosin ajelimme Virpille ja sieltä lähdimme yhdellä autolla kohti Oulun Nallikaria. Matka sujui todella hyvin ja nopean tuntuisesti, kun vertasi edellisen vuoden matkaa Joensuuhun. Perillä olimme vähän viiden jälkeen. Majoittauduimme ja lähdimme lenkille koirien kanssa kauniisiin merenrantamaisemiin. Sitten illalla vielä koirien pesu ja viimeistelytrimmaus. Kävimme vielä pystyttämässä teltan näyttelypaikalle ja siitä pikkuhiljaa nukkumaan.
Lauantaina oli aikainen herätys, sillä kehä alkoi jo klo 9. Tollerit arvosteli kaksi tuomaria, Katja Korhonen ja Börge Espeland, joista jälkimmäinen arvosteli suurimman osan. Tosin omaa vuoroamme jouduimme odottelemaan vielä melko pitkään, mutta halusimme tietysti nähdä kaikki koirat. Esitin ensin Virpin Nemon, joka sai ERIn, sijoittui luokassa toiseksi Kodan jälkeen ja sai SA:n. PU-kehässä Nemo oli vielä "PU6". Koda oli hienosti PU3! Sitten alkoi nartut ja tuli Pepin vuoro. Ennen kehää Peppi oli taas hieman keulinut, joten koitin vähän himmailla kehässä. Peppihän on viime syksynä ollut tällä tuomarilla ROP (tosin hieman vähemmällä koiramäärällä). Ilmeisesti himmasin vähän liikaa, koska Peppi liikkui hieman löysästi yksilöarvostelussa. ERI kuitenkin tuli. Kilpailuluokassa Peppi liikkui paremmin, koska juoksin taas itse kovempaa. Pääsimme hienosti ison AVO-luokan kakkoseksi ja saimme vielä SA:nkin. PN-kehässä Peppi liikkui todella hyvin ja jaksoi seistä hienosti, vaikka vettä tuli siinä kohtaa kuin saavista kaatamalla. PN-sijoille ei kuitenkaan tällä kertaa päästy, mikä tietysti harmitti hiukan. Esitin vielä Pepin ja Kiiran pariluokassa, mutta siellä ei menestystä tullut. Sateesta huolimatta mukava päivä kuitenkin takana! Illalla kävimme vielä Amarillossa syömässä ja huoneessa tuli vielä pulistua melko myöhään.
Sunnuntaina herättiin myös melko ajoissa, vaikka meidän kehä alkoi vasta puolenpäivän jälkeen. Lähdettiin koirien kanssa lenkille ja ajateltiin kiertää sellainen puolen tunnin lenkki, mutta eksyimmekin hieman reitiltä ja lenkki venyikin reilun tunnin mittaiseksi. Mikäs siinä, koirat nautti ja saatiinpa muutama hyvä pokemonkin napattua ;) Sitten lähdimme kohti Äimäraution ravirataa. Tollerit arvosteli serbialainen Milosava Matejevic Devic. Paikalla oli aika paljon samoja koiria kuin Toller Show'ssakin, mutta silti oletin, että koiria olisi ollut vieläkin enemmän. Paikalla oli siis 41 tolleria, kun taas Toller Show'ssa oli jotakuinkin 100. Esitin taas Nemon, joka voitti käyttöluokan SA:lla ja kipusikin hienosti PU3-sijalle! Sitten taas narttujen vuoro. AVO-luokassa oli tällä kertaa 6 koiraa, Toller Show'ssa siis 15 narttua. Peppi esiintyi tällä kertaa todella hienosti, enkä minäkään "pilannut" liikkeitä tällä kertaa himmailemalla ja tuomari selvästi tykkäsikin koirista, jolla oli draivia ja iloista esiintymistä kehässä. Vain kaksi sai ERIn, joista Peppi oli toinen, kaikille lopuille EH. Kilpailuluokassa Peppi vei voiton ja sai SA:n. SA:n saaneita narttuja oli lopulta 6, Sylvi, Peppi, Maire, Esta, Tiuku ja Juno-Juhekin Firiina. Tuomari mietti pitkään ja vaihteli järjestystä. Siinä kohtaa kyllä alkoi jännittää, kun meidät osoitettiin kärkeen ja viimeinen kierros alkoi. Kaikki yhdessä liikkeelle ja lopulta järjestys oli Peppi, Esta, Maire, Firiina. Pepille siis myös CACIB. ROP-kehässä meitä oli vastassa Paavo, joka oli lopulta ROP ja Peppi VSP.
Näyttelyn jälkeen oli ihanaa, kun ei tarvinnut lähteä vielä kotiin, vaan sai mennä vielä mökille rentoutumaan. Illalla kävimme vielä paistamassa makkaraa nuotiopaikalla yhdessä naapurimökkiseurueen kanssa. Maanantaina sitten lähdimme ajelemaan kotia kohti. Kiitos Virpille huikeasta reissusta, saatiin varmasti monta vuotta lisää elinikää tälläkin kertaa! :D
Kotimatkalla saimme vielä huippu-uutisia, kun vihdoin Pepin C.I.E-titteli oli vahvistettu kennelliitossa! Nyt saammekin sitten tästä lähtien ilmoittaa neidin valioluokkaan!
Lauantaina oli aikainen herätys, sillä kehä alkoi jo klo 9. Tollerit arvosteli kaksi tuomaria, Katja Korhonen ja Börge Espeland, joista jälkimmäinen arvosteli suurimman osan. Tosin omaa vuoroamme jouduimme odottelemaan vielä melko pitkään, mutta halusimme tietysti nähdä kaikki koirat. Esitin ensin Virpin Nemon, joka sai ERIn, sijoittui luokassa toiseksi Kodan jälkeen ja sai SA:n. PU-kehässä Nemo oli vielä "PU6". Koda oli hienosti PU3! Sitten alkoi nartut ja tuli Pepin vuoro. Ennen kehää Peppi oli taas hieman keulinut, joten koitin vähän himmailla kehässä. Peppihän on viime syksynä ollut tällä tuomarilla ROP (tosin hieman vähemmällä koiramäärällä). Ilmeisesti himmasin vähän liikaa, koska Peppi liikkui hieman löysästi yksilöarvostelussa. ERI kuitenkin tuli. Kilpailuluokassa Peppi liikkui paremmin, koska juoksin taas itse kovempaa. Pääsimme hienosti ison AVO-luokan kakkoseksi ja saimme vielä SA:nkin. PN-kehässä Peppi liikkui todella hyvin ja jaksoi seistä hienosti, vaikka vettä tuli siinä kohtaa kuin saavista kaatamalla. PN-sijoille ei kuitenkaan tällä kertaa päästy, mikä tietysti harmitti hiukan. Esitin vielä Pepin ja Kiiran pariluokassa, mutta siellä ei menestystä tullut. Sateesta huolimatta mukava päivä kuitenkin takana! Illalla kävimme vielä Amarillossa syömässä ja huoneessa tuli vielä pulistua melko myöhään.
Sunnuntaina herättiin myös melko ajoissa, vaikka meidän kehä alkoi vasta puolenpäivän jälkeen. Lähdettiin koirien kanssa lenkille ja ajateltiin kiertää sellainen puolen tunnin lenkki, mutta eksyimmekin hieman reitiltä ja lenkki venyikin reilun tunnin mittaiseksi. Mikäs siinä, koirat nautti ja saatiinpa muutama hyvä pokemonkin napattua ;) Sitten lähdimme kohti Äimäraution ravirataa. Tollerit arvosteli serbialainen Milosava Matejevic Devic. Paikalla oli aika paljon samoja koiria kuin Toller Show'ssakin, mutta silti oletin, että koiria olisi ollut vieläkin enemmän. Paikalla oli siis 41 tolleria, kun taas Toller Show'ssa oli jotakuinkin 100. Esitin taas Nemon, joka voitti käyttöluokan SA:lla ja kipusikin hienosti PU3-sijalle! Sitten taas narttujen vuoro. AVO-luokassa oli tällä kertaa 6 koiraa, Toller Show'ssa siis 15 narttua. Peppi esiintyi tällä kertaa todella hienosti, enkä minäkään "pilannut" liikkeitä tällä kertaa himmailemalla ja tuomari selvästi tykkäsikin koirista, jolla oli draivia ja iloista esiintymistä kehässä. Vain kaksi sai ERIn, joista Peppi oli toinen, kaikille lopuille EH. Kilpailuluokassa Peppi vei voiton ja sai SA:n. SA:n saaneita narttuja oli lopulta 6, Sylvi, Peppi, Maire, Esta, Tiuku ja Juno-Juhekin Firiina. Tuomari mietti pitkään ja vaihteli järjestystä. Siinä kohtaa kyllä alkoi jännittää, kun meidät osoitettiin kärkeen ja viimeinen kierros alkoi. Kaikki yhdessä liikkeelle ja lopulta järjestys oli Peppi, Esta, Maire, Firiina. Pepille siis myös CACIB. ROP-kehässä meitä oli vastassa Paavo, joka oli lopulta ROP ja Peppi VSP.
Näyttelyn jälkeen oli ihanaa, kun ei tarvinnut lähteä vielä kotiin, vaan sai mennä vielä mökille rentoutumaan. Illalla kävimme vielä paistamassa makkaraa nuotiopaikalla yhdessä naapurimökkiseurueen kanssa. Maanantaina sitten lähdimme ajelemaan kotia kohti. Kiitos Virpille huikeasta reissusta, saatiin varmasti monta vuotta lisää elinikää tälläkin kertaa! :D
Kotimatkalla saimme vielä huippu-uutisia, kun vihdoin Pepin C.I.E-titteli oli vahvistettu kennelliitossa! Nyt saammekin sitten tästä lähtien ilmoittaa neidin valioluokkaan!
maanantai 18. heinäkuuta 2016
Mäntsälä KR
Eilen käväistiin Mäntsälässä näyttelyssä, ja pokemonjahdissa ;) Tuomarina tollereilla oli ruotsalainen Bertil Lundgren. Paikalla oli paljon enemmän koiria kuin Orivedellä, joten karvattoman kanssa ei ollut kyllä niin suuria odotuksia. Peppi esiintyi kuitenkin paljon paremmin kuin edellisenä päivänä Orivedellä, joten kun kilpailuluokassa jäi SA saamatta, oli se aikamoinen pettymys. Vielä kun luimme arvostelun, ei siitäkään oikeastaan käynyt ilmi, miksi sitä ei tänään herunut, mutta päättelimme sen johtuvan kuitenkin karvasta, onhan tuo aika sporttisen näköinen ilman karvoja! Peppi oli siis luokkakakkonen Birdien viedessä voiton. Birdie oli lopulta myös ROP ja sai viimeisen Sertinsä. Nyt lomaillaankin taas muutama viikko ja kasvatetaan niitä karvoja!
lauantai 16. heinäkuuta 2016
Orivesi KR
Tänään oltiin "kotinäyttelyssä" Orivedellä. Lähdettiin ajelemaan ennen yhtätoista, että jäisi hyvin aikaa ennen kehää ja no, sitähän sitten olikin, aikaa nimittäin! Kehä oli tunnin myöhässä, mutta ainakin saatiin teltalle loistava paikka, aika lähelle kehää ja varjoon. Tuomarina tollereilla oli Tuula Savolainen, jonka kehään eksyimme nyt siis toista kertaa tänä vuonna. Peppi on pudottanut karvaa aika huolella, mutta on ennenkin pärjännyt totaalikaljuna tällä tuomarilla, joten lähdimme ihan hyvillä mielin matkaan.
Melkeinpä arvasin, että vuoden ensimmäinen nurmikenttänäyttely saa virtaa tuohon neitiin, ja sen vuoksi etuliikkeistä tuli hieman noottia, "se juoksee kuin ravihevonen, kun menee liian lujaa" oli tuomarin kommentti. Ihanko tosi ;) Peppi se osaa kyllä keulia ja välillä menee vähän överiksi asti... Siitä huolimatta hieno PN2-tulos!
Huomenna jatkamme näytelmiä Mäntsälässä!
Melkeinpä arvasin, että vuoden ensimmäinen nurmikenttänäyttely saa virtaa tuohon neitiin, ja sen vuoksi etuliikkeistä tuli hieman noottia, "se juoksee kuin ravihevonen, kun menee liian lujaa" oli tuomarin kommentti. Ihanko tosi ;) Peppi se osaa kyllä keulia ja välillä menee vähän överiksi asti... Siitä huolimatta hieno PN2-tulos!
Huomenna jatkamme näytelmiä Mäntsälässä!
tiistai 7. kesäkuuta 2016
TOKO-koe
Launtaina olimme vuoden ensimmäisessä TOKO-kokeessa, joka oli Pirkan Nuuskujen ja Tollereiden järjestämä. Tuomarina meillä oli Riitta Räsänen.
Kilpailimme ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Liikkeet jaettiin kahteen osaan, minkä ajattelin olevan hyvä asia, että vire säilyisi parempana. Koe alkoi melko lupaavasti, emme päässeet edes kehään asti, kun Peppi jo karkasi katselemaan kehän tötteröitä ja muita tehtäviä... Oma moka, kun en vienyt kytkettynä kehään. Sain koottua itseni ja pääsimme ensimmäisen liikkeen aloituspaikalle. Ensin oli luoksetulo, seisominen seuraamisen yhteydessä, merkin kierto ja estehyppy, jotka menivät kaikki yllättävän hyvin ja olin niihin tyytyväinen. Viimeisenä ensimmäisessä osuudessa tuli seuraaminen, joka olikin aikamoista haahuilua. Käytiinpä siinä hieman kehänauhan ulkopuolellakin...
Tässä kohtaa olin ihan hyvällä fiiliksellä ja olin jo melko varma, että kyllähän me tulos saadaan. Vaan eipä auta koskaan nuolaista ennen kuin tipahtaa! Kaikki loput liikkeet menivät niin päin honkia kuin voi vain mennä... Ainoastaan paikalla istuminen meni ihan nappiin.
Tässä vielä liikekohtaiset pisteet:
Luoksetulo 9 (hieman hitaasti maahan ja vino perusasento)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 (väljää seuraamista ja liikahdus ennen sivulle pääsyä)
Merkin kierto 7 (jouduin kutsumaan luokse kierron jälkeen ja vino perusasento)
Estehyppy 7½ (takajalat kolahti ja vino perusasento)
Seuraaminen 5 (säälivitonen, haahuilua, väljää seuraamista, karkailua...)
Ruutu 0 (meni juuri ja juuri ruudun ulkopuolelle ja lähti liikkeelle ennen sivulle pääsyä, karkasi...)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 (ei mennyt ensimmäisestä käskystä)
Noutaminen 0 (karkasi noutamaan ennen käskyä, karkasi kapula suussa...)
Kauko-ohjaus 0 (pysyi maassa koko ajan käskyistä huolimatta)
Paikalla istuminen 10
Kokonaisvaikutus 5 (karkailut)
yht. 149,5 p = AVO0
Jatkamme siis harjoituksia ;)
Kilpailimme ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Liikkeet jaettiin kahteen osaan, minkä ajattelin olevan hyvä asia, että vire säilyisi parempana. Koe alkoi melko lupaavasti, emme päässeet edes kehään asti, kun Peppi jo karkasi katselemaan kehän tötteröitä ja muita tehtäviä... Oma moka, kun en vienyt kytkettynä kehään. Sain koottua itseni ja pääsimme ensimmäisen liikkeen aloituspaikalle. Ensin oli luoksetulo, seisominen seuraamisen yhteydessä, merkin kierto ja estehyppy, jotka menivät kaikki yllättävän hyvin ja olin niihin tyytyväinen. Viimeisenä ensimmäisessä osuudessa tuli seuraaminen, joka olikin aikamoista haahuilua. Käytiinpä siinä hieman kehänauhan ulkopuolellakin...
Tässä kohtaa olin ihan hyvällä fiiliksellä ja olin jo melko varma, että kyllähän me tulos saadaan. Vaan eipä auta koskaan nuolaista ennen kuin tipahtaa! Kaikki loput liikkeet menivät niin päin honkia kuin voi vain mennä... Ainoastaan paikalla istuminen meni ihan nappiin.
Tässä vielä liikekohtaiset pisteet:
Luoksetulo 9 (hieman hitaasti maahan ja vino perusasento)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 (väljää seuraamista ja liikahdus ennen sivulle pääsyä)
Merkin kierto 7 (jouduin kutsumaan luokse kierron jälkeen ja vino perusasento)
Estehyppy 7½ (takajalat kolahti ja vino perusasento)
Seuraaminen 5 (säälivitonen, haahuilua, väljää seuraamista, karkailua...)
Ruutu 0 (meni juuri ja juuri ruudun ulkopuolelle ja lähti liikkeelle ennen sivulle pääsyä, karkasi...)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 (ei mennyt ensimmäisestä käskystä)
Noutaminen 0 (karkasi noutamaan ennen käskyä, karkasi kapula suussa...)
Kauko-ohjaus 0 (pysyi maassa koko ajan käskyistä huolimatta)
Paikalla istuminen 10
Kokonaisvaikutus 5 (karkailut)
yht. 149,5 p = AVO0
Jatkamme siis harjoituksia ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)