Eukanuba Summer Show

Eilen olimme viettämässä (kesän ainutta :D ) kuumaa päivää Helsingissä Eukanuba Summer Show'ssa. Odotuksia päivällä ei oikeastaan ollut, kunhan nyt lähdettiin kokeilemaan kepillä jäätä karvattoman koiran kanssa. Tuomarina meillä oli siis Rainer Vuorinen, josta olimme kuulleet hyvin ristiriitaisia mielipiteitä. Halusimme kuitenkin kuulla, mitä hän on mieltä Pepistä.

AVO-luokassa oli kolme koiraa, Peppi, Sissi ja Kiira. Tuomari arvosteli pitkään ja lopulta sininen lappu nousi. Ajattelin, että tämä oli arvattavissa, turkittomuus varmasti vaikutti asiaan. Sissi ja Kiira saivat molemmat ERI:n. Kilpailuluokassa menimme luonnollisesti viimeisiksi ja tuomari juoksutti meidät yhdessä ympäri ja suureksi ihmetyksekseni hän halusi vielä nähdä Pepin liikkeet yksin. Juostuamme kierroksen hän osoitti meille ykköspaikan ja minähän menin ihan sekaisin. Tällaista tilannetta ei ole ennen tullut vastaan. Siitä vasta sählinki alkoikin, kun tuomari sekä harjoitusarvostelija ja kehikset alkoivat säätää. Tuomari olisi halunnut laittaa meidät ensimmäiseksi, mutta kehäsihteerit eivät antaneet näin tehdä. Meille siis tulos EH3.

Luulin että näin ei voi toimia, mutta jälkeenpäin sain kuulla, että tuomarin halutessa myös EH:n saanut koira voi ohittaa kilpailuluokassa ERI:n saaneet, jos tuomari niin haluaa tehdä ja perustelee sen arvostelussa. Tätä eivät tainneet kehäsihteerit tietää, joten siitä syystä tämä kauhea sählinki alkoi. Tilanne olisi pitänyt korjata jo paikanpäällä, mutta enhän minä tietenkään tajunnut, kun tällaista tilannetta ei ole koskaan ennen tullut vastaan. Eihän se tuloksen korjaaminen olisi mitään muuttanut ja voin ihan hyvällä omallatunnolla sanoa, että tämä ei edes harmita minua. Tämä oli vain yksi näyttely muiden joukossa ja nyt ei ollut meidän päivämme. Koda sen sijaan vei urosten voiton ja sai CACIB:in ja tänään tulleen tiedon mukaan läpäisi taipparit, onnea vielä Virpi! ♥

Seuraava näyttely onkin sitten jo yksi näyttelyvuoden kohokohdista, nimittäin TollerShow!

ALO1

Kuten otsikostakin saattaa jo arvata, saimme Pirkan Nuuskujen TOKO-kokeessa ALO1-tuloksen! Enää ei tarvitse hinkata alokasluokassa, sillä olin ennen koetta päättänyt, että jos tästä kokeesta ykkönen napsahtaa, niin emme opettele alokasluokan uusia sääntöjä. Olimme kyllä varuiksi harjoitelleet muutamaa uutta liikettä, sillä en kyllä ihan suoraan sanottuna uskonut, että ykkönen saataisiin!

Ennen koetta tein parit tärpit Pepille kentän reunalla ja nostatin kierroksia, kokeilin siis erilaista valmistautumista kuin viime kerralla. Sitten Peppi täysin kierroksilla autoon odottelemaan. Juuri ennen kuin ensimmäiset liikkeet alkoivat, otin vasta Pepin autosta. Olimme luoksepäästävyydessä ja paikkamakuussa ensimmäisessä ryhmässä. Luoksepäästävyydessä ei mitään ongelmia, niin kuin ei ennenkään. Sitten alkoi jännittävin kokeen osa, sillä viime aikoina paikkamakuu ei ole taas oikeen onnistunut, ei sitten millään. Neiti kuitenkin meni ensimmäisellä käskyllä maahan ja pötkötteli rauhallisesti, mutta tarkkaavaisesti koko ajan paikallaan. Nyt se ei keksinyt edes mitään sijaistoimintaa, vaan katseli lähes koko ajan minuun päin ja kahden minuutin loppupuolella vaihtoi makuuasennon toiselle lonkalle. Nappisuoritus! Meitä ennen oli kolme koirakkoa, joten vein Pepin taas autoon pienen kierrosten nostamisen jälkeen.

Kun edellinen koirakko teki viimeistä liikettä, otin Pepin autosta ja nostatin kierroksia lelulla. Seuraaminen kytkettynä meni tosi kivasti, paremmin kuin koskaan. Pari kertaa katse laski maahan, mutta pitkiä pätkiä meni tosi kivasti kontaktissa. Seuraaminen taluttimetta taas meni vähän huonommin, kontakti herpaantui useamman kerran ja seuraaminen oli vähän sellaista löysähköä tallustelua ja jouduin pysähdyksissä pyytämään erikseen istumista... Maahanmeno seuraamisen yhteydessä meni myös aika kivasti. Vähän samaa perässä laahaamista, mutta maahan se meni ensimmäisestä käskystä ja nopeasti. Luoksetulo meni ihan nappiin, niinkuin se on mennytkin viime aikoina. Seisominen seuraamisen yhteydessä oli meidän kompastuskivi, taas kerran, tällä kertaa tosin jo liikkeelle lähtiessä, eikä pysähtymisessä. Peppi ei lähtenyt seuraamaan vaan jäi hiippailemaan taakse ja jouduin antamaan kaksoiskäskyn, jonka avulla Peppi valpastui. Loppuliike menikin sitten ihan hyvin. Estehyppy meni muuten hyvin, mutta seis-käskyn jälkeen Peppi liikautti takapäätä hitusen vasemmalle ja istumaan käskettyäni se istahti esteen jalan päälle, joka aiheutti kolahduksen. Tuomari sanoi, ettei se vaikuttanut pisteisiin, koska Peppi istui heti kolahduksen jälkeen uudestaan minun viereeni.

Kokeen jälkeen tuomari sanoi, että Peppi selvästi osaa kaiken ja on taitava, mutta sen mielenkiinto lopahtaa nopeasti. Hän suositteli, että keksisin treeneissä kaikkea hullunkurista ja yllättävää, jolloin koirankin mielenkiinto säilyisi pitempään. Sitä treenaamme siis seuraavaksi!

Tässä vielä pisteet:

Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen taluttimetta 7
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Luoksetulo 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä 6
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

Kokonaispisteet 173

Karjaa KR

Aina samat jaarittelut blogitekstin alkuun: On pitänyt niin kiirettä, etten ole juurikaan koneella istunut. Siirsin vasta itseasiassa tänään monen viikon kuvat koneelle ja ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki tulla päivittämään blogikin.

Runosuoni ei nyt kauheasti syki, joten mennään suoraan asiaan. Kesäkuun puolella kävimme Karjaan kaikkien rotujen näyttelyssä pyörähtämässä kehässä. Matkaseurana meillä oli Marja, Anni ja Reetu, sekä Annika tyttärensä ja Chican ja Bonitan kanssa. Ja ei ollut huono päivä; Reetu oli ROP & ROP-VET & RYP4, Peppi VSP, Bonita PN3 VASERT, Chicalle EH. Lisäksi Hedera's oli vielä ROP-kasvattaja!


Seuraavan kerran olemme kehässä Helsingissä, ellei karvalle tapahdu jotain aivan käsittämätöntä katoamistemppua. Turistiksi lähdemme joka tapauksessa, mutta toivotaan, että neiti pitää vielä viimeisiä karvanrippeitään kaksi viikkoa!