Nyt sitä vasta kiirettä onkin pitänyt, ollaan nimittäin muuttamassa vuoden loppuun mennessä uuteen asuntoon, joten kaikki vapaa-aika on mennyt remontoinnissa ja muissa pakollisissa jutuissa.
Pari viikkoa sitten oli kauan odotettu Toller Show Joensuussa, tai tarkemmin Polvijärvellä. Ajomatka sinne päin meni yllättävän vaivattomasti, pysähdyttiin vissiin vain pari kertaa. Oltiin hyvissä ajoin edellisenä iltana perillä, joten meillä jäi paljon aikaa nauttia mökkimajoituksestamme Huhmarissa. Syötiin ja istuttiin iltaa sekä trimmattiin koiria ja mentiin suht ajoissa nukkumaan, aamulla oli kuitenkin melko aikainen herätys.
Aamulla käytettiin koirat pihalla ja suunnattiin aamiaiselle. Täytyy sanoa, että oli muuten todella hyvä aamiainen ja PALVELU! Itsehän noudatan siis gluteenitonta ruokavaliota ja kun menin kysymään emännältä leipätilanteesta, hän ystävällisesti näytti vaihtoehdot, joita oli todella paljon ja kertoi vielä, että pian on tulossa riisipuuroa ja että gluteenittomia karjalanpiirakoitakin on vielä tulossa! Ihan uskomatonta, olin jo varautunut siihen, etten saisi leipää ollenkaan tai ehkä enintään näkkileipää, mutta tämä ylitti odotukset ihan täysin! Muutenkin mökki täytti kaikki toiveemme, joten jos joku suunnittelee reissua isommalla koiraporukalla tuonne suuntaan, niin suosittelen ehdottomasti kyseistä paikkaa, eli siis Lomakeskus Huhmaria.
Näyttelykin oli hyvin järjestetty, joskin paikka oli melko pieni, mutta täysin riittävän kokoinen tuolle koiramäärälle. Se oli myös kiva, että kehät olivat niin lähekkäin, että niitä pystyi helposti seuraamaan yhtä aikaa! Tuomarina meillä toimi Kirsi Nieminen, jolla olimme kerran aikaisemmin käyneet. Peppi sai ERI:n ja sijoittui luokassa neljänneksi, mutta SA jäi tällä kertaa saamatta, luultavasti enimmäkseen karvan takia. Myös Hedera's sijoittui neljänneksi kasvattajaluokassa, eikä saanut KP:ta. Pariluokassa Peppi ja Nemo ylsivät jaetulle toiselle sijalle, sillä vain paras pari palkittiin ja meitä oli yhteensä kolme paria. Päivän paras osuus oli Virpin Kodan ROP! Onnea vielä Virpi ♥ Kaiken kaikkiaan kiva päivä, vaikkei menestystä niinkään tullut. Kotimatka tuntui kyllä ankean pitkältä ja lauloimmekin jossain kohtaa "Ei ikinä, ei ikinä enää..." :D Eli ihan hetkeen emme ole ainakaan Joensuuhun palaamassa, sen verran raskas reissu kuitenkin.
Viikko sitten oltiin Vantaalla, jossa tuomaroi Pekka Teini, jolla olimme myös olleet kerran aikaisemmin ja nyt vihdoinkin pääsimme uudestaan. Hänen kehäänsä on todella miellyttävä seurata, sillä hän selittää jokaisen kilpailuluokan ja PU/PN-kehien jälkeen, miksi sijoitti koirat siihen järjestykseen ja kertoi niiden hyvät ja huonot ominaisuudet.
Meillä oli kuitenkin vähän skeptiset fiilikset Pepin suhteen, että pärjäisikö se nyt tuollaisena nakutollerina ollenkaan. Karvaa on kyllä tullut melkoisen paljon ja nopeasti lisää, mutta kyllä se edelleen näyttää vähän törkeältä. Heti tuli kuitenkin hyvä mieli, kun oltiin oltu kehässä ja Teini sanoi Pepistä paljon kauniita asioita, ERI & SA napsahti ja luokkavoitto siihen päälle. Sitten alkoi jännääminen PN-kehässä. Peppi oli selvästi karvattomin ja narttuja pääsi jatkoon 6 kpl. Pari koiraa käteltiin pois ja olimme nyt siis jo neljän parhaan joukossa, voittajafiilis! Teini mietti järjestystä todella pitkään ja hartaasti ja lopulta Ducky vei voiton, Birdie tuli toiseksi saaden SERT:in, Peppi kolmanneksi ja neljänneksi Hupihännän junnu. Tyytyväisiä saatiin siis olla! Pepin arvostelu oli kaunista luettavaa, joten siitä jäi erityisen hyvä mieli.
Lisäksi ollaan ryhdistäydytty treenipuolella niin TOKO:ssa kuin MEJÄ:ssäkin. TOKO-kurssi alkoi viime viikolla ja sunnuntaina olisi edessä nyt kuitenkin sitten ALO-luokan koe. Päätin, että tarvitsemmekin lisää kisakokemusta, ennen kuin siirrymme AVO-luokkaan, joten nyt olen ilmonnut Pepin vielä kahteen ALO-kokeeseen tälle vuodelle. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuonna päästään starttaamaan AVO:ssa, mutta mennään nyt koe kerrallaan kuitenkin.
Tällä viikolla kävimme tekemässä harjoitusjäljen ja eilen kävimme nuuskuttelemassa sen läpi. Maasto oli vähän haastava, mutta Peppi suoriutui oikein mallikkaasti jäljestä ja sorkkakin löytyi. Ilmoitin Pepin loppusyksylle MEJÄ-kokeeseenkin, mutta vielä täytyisi varmistaa laukaisuvarmuus ennen kokeeseen menoa vielä kerran, ettei makseta kokeesta turhaan, jos se onkin ihan katastrofi, kun täytyy olla puussa kiinni ilman "mammaa" :D
Sellaisia koiramaisuuksia tällä kertaa. Palailen varmaan sunnuntaina koeselostuksen kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti