Kuulumisia ja suunnittelua vuodelle 2015

Pientä hiljaiseloa ollut täällä blogin puolella, mutta nyt ajattelin aktivoitua. TOKO-kokeen jälkeen ei olla touhuttu mitään sen kummallisempaa. Ollaan lähinnä lenkkeilty ja kasvatettu karvaa. Peppi on pariin kertaan käynyt kylläkin demo-koirana Pirkan Nuuskujen näyttelykoulutuksessa, ja voi sitä riemua, kun neiti on päässyt esiintymään ja tekemään pitkästä aikaa sitä, mitä todella rakastaa! Varmasti tosin näyttelytauko on tehnyt hyvää sekä koiralle, että omistajallekin, mutta tällä hetkellä hinku kehään olisi ainakin omistajalla todella kova.

Tässä ollaankin katseltu ensi vuoden näyttelykalenteria, sillä tuomareita on julkistettu. Aika kivaltahan se kevät meillä näyttää. Näillä näkymin ollaan menossa tammikuussa Turkuun, maaliskuussa Lahteen ja Korpilahdelle, huhtikuussa lähdemmekin sitten ulkomaiden valloitukseen yhdessä Virpin ja Kodan kanssa, tarkemmin sanottuna Tallinnan Voittajanäyttelyyn ja toukokuussa Tampereelle ja Mänttä-Vilppulaan.

Kolmen viikon päästä edessä kuitenkin häämöttää Voittaja 2014. Toisaalta tämä 3 kuukauden näyttelytauko on ollut hirveän pitkä aika, mutta toisaalta toivoisin, että siihen olisi vielä enemmän aikaa, koska karvatilanne on mikä on. Tosin karva on kyllä alkanut kasvaa, mutta ei vielä riittävästi, sillä kolmessa viikossa ei ihmeitä tapahdu. Toisaalta taas, kun ajattelee viime kevään karvankasvatusta, kolmessa viikossa tapahtui ihan hirveä muutos, joten innolla odottelemme, mitä tapahtuu!



Tässä se nakupelle on! Ihan pennun näköinen... Mutta nyt ainakin näkee, ettei se mikään lihava ole! Karva hämää todella paljon, Peppillä kun se sattuu olemaan aika muhkea silloin kun sitä on. Peppi on kuitenkin näyttänyt kuukausi takaperin vieläkin kaljummalta, joten jotain edistystä on kyllä tapahtunut. Tämä seuraava kuva ihan vertailun vuoksi. Toinen kuva siis kesältä ja toinen otettu eilen.



Kieltämättä se tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa näyttää aika raskaalta, mutta painossa ei ole tämänhetkiseen kovinkaan suurta eroa, joskin Peppi painoi alkukesästä hitusen liikaa.

Sellaisia kuulumisia tällä kertaa! Viikonloppuna jos ehtisi vähän tokoilemaan neidin kanssa, niin olisi taas vähän aivotyöskentelyä tuolle pienelle pääkopalle. Palailen vielä ennen Messaria kuulumisten kanssa.

Mölleilyä

Viikonloppuna oltiin ensimmäisessä Mölli-Tokokokeessamme. Se järjestettiin Tampereella Saksanpaimenkoiraliiton kentällä. ALO-luokassa oli 16 koiraa. Olimme numerolla 8 ja ensimmäisessä ryhmässä. Tässä nyt pieni selostus meidän kokeesta.

Luoksepäästävyys, 10
- Tässä ei mitään ongelmia, nappiin meni!

Seuraaminen kytkettynä 6 ½
- Tein itse sen virheen, etten käynyt Pepin kanssa tutustumassa kehään etukäteen, sillä heti kun lähdimme liikkeelle, Peppin nenä meni maahan, eikä oikeastaan noussut sieltä kuin hetkittäin. Se ei kuitenkaan lähtenyt ihan omille teilleen vaan tuli jotenkuten perässä. Parantamisen varaa paljonkin.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 5
- Tässä ei oikeastaan muita ongelmia ilmennyt, kuin se että nenä meni taas maahan. Maahanmeno tapahtui hieman viiveellä ja jouduin pyytämään kaksi kertaa lopuksi perusasentoon. Eli koira ei täysin kuulolla.

Luoksetulo 8
- Ensimmäisesyä käskystä ei tapahtunut mitään. Toisella kutsulla Peppi tuli nätisti lähes täydellisesti sivulle.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 6
- Sama juttu kuin kaikissa muissakin seuraamisliikkeissä; nenä maahan, mutta Peppi pysähtyi samantien käskyn kuultuaan ja loppu meni mallikkaasti.

Seuraaminen taluttimetta 6 ½
- Alussa taas nenä maahan, mutta loppua kohden parani ja kontaktiakin tuli. Alku meni kuitenkin niin mönkään, ettei lopun parannus enää auttanut.

Estehyppy 9
- Tuomarin sanojen mukaan mallisuoritus, mutta itse tein virheen, kun en käyttänyt "seis"-käskyä ollenkaan. Olemme opetelleet sen ilman sitä, joten se oli ihan vain omaa tietämättömyyttä/tyhmyyttä. Koira osaa, ohjaaja ei ;)

Paikalla makaaminen 10
- Tämä on ollut meille kaikista vaikein liike alusta lähtien. Peppi oli aina se, joka lähti paikalta ensimmäisenä. Ilmeisesti treeni on tuottanut kuitenkin tulosta, sillä neiti napotti täysin paikallaan ja katsoi minua silmiin. Ei lähtenyt edes hötkyilemään, vaikka ryhmästä yksi koira lähti paikaltaan. Tämä meni siis ihan nappiin!

Kokonaisvaikutus 10
- Ilmeisesti yhteistyömme miellytti tuomaria, vaikka jokainen liike ei ihan putkeen mennytkään. Hienosti sain kuitenkin itseni pysymään rauhallisena ja Peppi oli oma iloinen itsensä!

Yhteensä pisteitä saimme siis 153, eli ylsimme 2. palkintoon! Oltiin todella tyytyväisiä, sillä tavoite oli 3. palkinto! 16 koiran joukosta Peppi sijoittui sijalle 11. Tästä on todella hyvä jatkaa!

Kuvista kiitos Sanna Rokalle!